8.3

Ihan ensinnäki. Hyvää naistenpäivää kaikille teille kaikille ihanille naisille! <3
Haluaisin jakaa teille mun parin päivän ajatuksia. Alright?

Makaan sängyllä. Kuulokkeet korvissa. Yritän saada mun ajatuksista selkoa, mutta en saa.
Tuntuu siltä, että joku yrittäisi painaa mua alemmas, ja alemmas. Vajoan tyhjyyteen, suupieliin valahtaa se hemmetin hieno aito tila. Tunnen kun kyynel toisensa jälkeen valahtaa poskipäiltä tyhjyyteen. Mun on paha olla. Mutta silti niin hyvä. Tunnen vajoamani alaspäin, mutta sitten jokin herättää mut todellisuuteen. Voinko mä itkeä? Voinko mä tunteen pahaa oloa?` Onko ihan ookoo joskus vain itkeä, tietämättä siihen erillistä syytä?
On.

Pari päivää sitten, mun oli pakko soittaa mun äitille. Suomen toiselle puolelle, vain kuulakseni hänen äänen. En edes muista milloin viimeks, vietin puhelimen äärellä vain äitille puhuakseni pari tuntia. Tuntui hyvältä, koska äiti osas sanoa just ne tärkeet sanat mulle joilla jaksan.
" Kaikki asiat järkestyy kyllä, onhan ne aina järjestynyt. Oot rakas, heippa"
  Ja juuri tuon takia mä rakastan mun omaa äitiä. <3


Mua ahdistaa, mutta samalla olotila on tosi onnellinen. Ei oikeestaan voisi olla asiat paremmin.... Oikeastaan sekavammin.
Mä en tiedä mun tulevaisuudesta yhtään mitään. Mä en tiedä oonko valmis, pakkaamaan mun tavarat täältä, ja lähteä kotiin?
Koska just nyt musta tuntuu siltä, että haluaisin rakentaa mun tulevaisuutta täällä. Mä tiedän myös sen että, jokainen rakas ihminen etelässä oottaa mua, ja mun kotiin paluuta.
Mutta mä tiedän myös sen että, joutusin viettämään kesän ilman mun kaikista rakkaimpaa ja tällähetkellä parasta poikaystävää. Oon jumissa? Oonko mä ainut?
Et oo. Voiko joku muu laittaa nää palaset paikallee, ja koota ne niin, että kaikilla olis hyvä olla.

En lähteny tänne, jos mun ei olis ollut pakko. Tulin tänne, koska täältä tarjottiin töitä, paljon epäonnistumisia, ja onnistumisia. Oon saanu täällä kasvaa tosi paljon, oon ehkä jopa voinut käydä asioita läpi jotka tuntuvat tosi kipeiltä ja vaikeilta.

En myös lähtenyt tänne rakastumaan, mutta rakkaus tulikin minua vastaan. Sokaisi minut, ja teki mut onnelliseksi.
Oon tainnut löytää sen, josta mä haluan pitää kiinni. Nyt ja aina.

Hyvää loppu viikkoa kaikille, ja muistakaa kertoo teidän tunteistanne!
love u.
-Suvi